Blogatako vaiko ei?

Ensimmäinen blogimerkintä pohtii bloggaamisen hyötyjä ja haittoja yritysten ja organisaatioiden näkökulmasta.

Blogi tuo organisaation viestintään tiettyä helppoa lähestyttävyyttä varsinkin, jos komentointi on käytössä. Blogipostaus on, ehkäpä päiväkirjamaisista juuristaan johtuen, jo mielikuvana paljon henkilökohtaisempi kuin moni muu viestintäkanava. Asiakkaiden kannalta blogi on helppo tapa antaa palautetta. Blogia pitävä yritys voi myös paljon vaikuttaa asiakaskokemukseen sillä, että kommentteihin vastataan ripeästi ja asiallisesti. Toisaalta helppo lähestyttävyys voi aiheuttaa ongelmia, ja pahimmillaan blogin kommenttiosio saattaa muuttua varsinaiseksi taistelutantereeksi ja nettitrollien temmellyskentäksi. Jos ongelmia ilmenee, lienee paikallaan ainakin jollain tavoin rajoittaa tai valvoa kommentointia, tai vaihtoehtoisesti jopa pohtia bloggaamisen mielekkyyttä ellei se ole aivan oleellinen osa yrityksen toimintaa.

Markkinointivälineenä blogi on varsinkin aloittelevalle pienyrittäjälle aivan ylivoimainen vaihtoehto; se on ainakin alkuun käytännössä ilmainen ja oikealla tavalla rakennettuna se voi saavuttaa huomattavasti suuremman yleisön, kuin perinteisillä markkinointimenetelmillä voisi olla edes mahdollista. Moni vuosien aikana seuraamani blogi, joka on ollut huolellisesti, aidolla kiinnostuksella ja innostuksella tehty, on lopulta johdattanut kirjoittajansa jopa aivan uudelle uralle työelämässä, tai vähintäänkin toiminut jonkinlaisena sivutyönä. Varsinkin seuraamissani muoti- ja lifestyle- sekä äitiblogeissa bloggaajat saattavat saada huomattavaakin taloudellista hyötyä blogin kautta, vaikka tekisivätkin varsinaisena päivätyönään jotakin aivan muuta.

Blogin kautta on helppo tavoittaa oikeanlainen kohderyhmä, jos markkinointia halutaan suunnata erityisesti jollekin rajatulle ryhmälle, sillä samantyylisissä blogeissa on tapana linkittää ja suositella muita vastaavan aihepiirin blogeja. Olen seurannut useampaa blogia, jossa esimerkiksi hyvinvoinnista innostunut aivan tavallinen bloggaaja on ensin kerännyt ympärilleen aiheesta kiinnostuneen joukon, ja tätä kautta päätynyt tuottamaan erilaisia hyvinvointipalveluita työkseen. Monessa tapauksessa blogin alkuperäinen tarkoitus ei välttämättä ole ollut lainkaan kaupallinen, mutta ajan myötä se on muuttunut henkilökohtaisesta päiväkirjasta toiminimen tai yrityksen markkinointivälineeksi.

Organisaation sisäisessä viestinnässä blogi voi toimia yhtenä hyvänä kanavana. Varsinkin ylhäältä alaspäin suuntautuvana viestintävälineenä blogi tuo johdon lähelle suorittavan tason työntekijöitä ja tätä kautta madaltaa hierarkioita. Toisaalta alaisten kirjoittaman blogin seuraaminen voi tuoda johdolle sellaista tietoa jokapäiväisestä työskentelystä, jota heidän olisi muuten hyvin vaikea saada. Isossa organisaatiossa blogi auttaa myös ymmärtämään muiden osastojen toimintaa ja auttaa näin esimerkiksi kokonaisuuksien hahmottamisessa ja yhteishengen luomisessa.

Voisin kuvitella, että tietyntyyppisille yrityksille blogi saattaisi olla myös imagohaitta. Esimerkiksi hyvin perinteisiin arvoihin nojaavassa yrityksessä blogin käyttäminen ulkoisessa viestinnässä saattaisi syödä uskottavuutta. Toki silläkin on paljon vaikutusta, miten blogi on rakennettu, mutta ainakin itse miellän blogin enemmänkin uudemmille ja dynaamisille aloille sopivaksi viestintävälineeksi. Omalla työpaikallani jokaisen työntekijän olisi mahdollista pitää blogia organisaation omassa intrassa, mutta ainakaan toistaiseksi en ole vielä törmännyt ainoaankaan. Tämä mahdollisuus on kuitenkin ollut käytössä vasta suhteellisen lyhyen aikaa, joten voi olla, että työntekijät vielä jossakin vaiheessa innostuvat asiasta.

Henkilökohtaisesti koen blogin viestintämuotona helpoksi, sillä kirjoittaminen on (toki aihepiiristä riippuen) melko vapaata ja epämuodollista. Vaikka oikeakielisyys ja tekstin rakenne ovat blogissakin tärkeitä, ei tekstin kuitenkaan tarvitse olla samalla tavalla formaalia kuin virallisemmissa asiakirjoissa. Varsinkin yritysviestinnässä käytettäessä blogin laadukkuuteen tulisi silti kiinnittää paljon huomiota, sillä huonosti kirjoitettu blogi suttuisine kuvineen antaa koko yrityksestä huonon ja epäammattimaisen kuvan. Bloggaajan täytyy lisäksi olla perilla tietyistä blogimaailman lainalaisuuksista; blogia täytyy ainakin päivittää riittävän usein, jotta se säilyisi lukijoilleen mielenkiintoisena. Myös kommentteihin tulisi vastata mahdollisimman pian, sillä pitkä odotusaika tai kokonaan vastaamatta jättäminen antaa bloggaajasta tai blogin taustaorganisaatiosta ylimielisen kuvan. Jos kommentteihin ei ole aikaa vastata, olisi melkein parempi sulkea kommentointi kokonaan, mutta tällöin tietenkin menetetään iso osa blogin interaktiivisuudesta, joka oikeastaan on yksi oleellisin osa bloggaamista.

Eli yhteenvetona, blogista voi olla yritysviestinnässä paljon hyötyä, mutta se vaatii samalla myös vaivannäköä ja panostamista. Jos blogi otetaan osaksi yrityksen viestintästrategiaa, sen ylläpitämiseen tulisi varata riittävästi aikaa ja osaavaa henkilöstöä, jotta hyvä viestintäväline ei kääntyisi itseään vastaan.